Ylpeänä esittelemme rotumme uuden agilityvalion!

"Rambo" valioitui mahtavasti Collieiden mestaruuskilpailuissa 1.5.2018. Samalla poika voitti hopeaa colliemestaruuskilpailuissa, ja kultaa joukkuemestaruudessa! Mahtavampaa paikkaa valioitua, kun oman rodun mestaruuskilpailu, tuskin on!

Suuren suuret onnittelut Rambolle ja Jenni Keskimäelle! Te teitte sen!

Koska viimeisemmästä päivityksestä on jo aikaa, niin ihan pieni uutispäivitys. Kasvattien tuloksia en edes yritä muistaa.. Tilastoissa ja koirien sivuilla ne kuitenkin lienevät kohtuu ajantasalla, sillä vaikka muuten sivupäivityksiä ei paljoa ole, niin ne aina yritän muistaa laittaa.

Omassa laumassa LaaLaa on keskittynyt agility-treenaamiseen, ja alkaakin olla kisakunnossa. Hoax odottelee kenttäkauden aukenemista, josko sitten pääsisi treenaamaan tokoa ja rally-tokoa. Weea taas viettää eläkepäiviä.

LaaLaa on hieman kuiskutellut, että ehkä kentis kai voi käydä niin, että tricolour-pentusuunnitelmia olisi kesälle. Juoksuja odotellaan, ja lopulliset päätökset mahdollisesta äitiydestä taitavat mennä siihen asti. 

Sen kummemmitta puheitta, toivottelemme kaikille hyvää ja koiramaista vuotta.

Sivuja tulee päivitettyä niin harvoin, että on turha yrittääkään muistaa kaikkia tapahtumia, mitä tässä välissä on tapahtunut. En siis edes yritä!

Muutaman asian nostan kuitenkin esille.

Hazy (SW Hazy Hope) tekaisi pikkuisia maaliskuun lopussa. Isänä pikkuisilla on Miro (SW Con Fuoco).

HIenot pienet ovat lähteneet valloittamaan maailmaa - lukuunottamatta Maydaytä, joka jäi Miian perheeseen lisäämään sydämentykytyksiä. Kaikkea hyvää jokaisen elämäntaipaleelle.

LaaLaa (Merry Moonray's Firefox) ylpeänä ilmoittaa, että hänestäkin on tullut äitikoira. LaaLaa hoitaa pennut täällä kotonaan ensimmäiset 6 viikkoa, jonka jälkeen lapset siirtyvät äitinsä kanssa kasvattajalleen Porvooseen vielä viikoksi. Sieltä he sitten ovat valmiita lentämään maailmalle. Pentujen kasvattaja on Eija Kotka (Merry Moonray's).

Viime päivityksen jälkeen mieleen on jäänyt harrastuspuolelta mm.

Surua on riittänyt tälle vuodelle. Koska kasvattini alkavat painottua veteraani-ikäisiin koiriin, on odotettavaa, että pikkuhiljaa matkat tulevat taivallettua täällä maan päällä. Valitettavasti olemme menettäneet myös suuria persoonia yllättäen ja aivan liian aikaisinkin.