|
|
TOKO Hieman historiaa |
Vuoden 1974 jälkeen tokossa kilpaili vain muutama collie. 1978 ja 1979 collieita kilpaili jo 8, 1987 kisaavia collieita oli 37. Viime vuonna (2005) pitkäkarvaisia collieita kilpaili tokossa 61 koiraa. Näistä 9 kilpaili erikoisvoittaja-, 12 voittajaluokassa, 12 avoimessa ja 28 alokasluokassa. Ykköstuloksen erikoisvoittajaluokasta saavutti 5 koiraa. Lyhytkarvaisista kilpaili 25 koiraa, joista evl:ssä 2, voittajassa 2, avoimessa 5 ja alokasluokassa 16 koiraa. Ykköstulokseen ylimmässä luokassa ylti yksi lyhytkarvainen collie.
Tottelevaisuusvalion arvon on collieissa (pk/lk) saavuttanut lähes joka vuosi 1-3 koiraa. Ensimmäinen tottelevaisuusvalio oli pitkäkarvainen tricolornarttu Of Taipe Nora
(om. Risto Leino, Forssa). Vuosi oli 1980. Von Auerdorf Rosalie (om. Annika Rantanen, Espoo)
seurasi rotu”siskoaan” perässä, saavuttaen valionarvon vuonna 1982. Ensimmäisenä lyhytkarvaisena colliena tottelevaisuusvalion arvon saavutti Nuuskakairan Adjutantti (om. Varpu Siivonen, Hyvinkää) vuonna 2001.
Vuosina 1989, 1998, 1999, 2001 ja 2005 TVA:n arvon saavutti kolme koiraa. Vuosi 2008 jää mieleen neljän collieittain neljän uuden TVA:n saavutuksena. Yhteensä valioita pitkäkarvaisia on vuoden 2008 lopussa jo 34 kpl lyhytkarvaisia 4.
Valiot
|
![]() ![]() ![]() |
Hyvin koulutettu koira on omistajalleen ilo ja ylpeyden aihe. Viisaana koirana collie oppii lähes itsestään perheen tavat. Jokaisen koiran rotuun katsomatta tulisi hallita ainakin perustottelevaisuusasiat. Näihin kuuluu mm. luoksetulo, hihnassa kauniisti kulkeminen ja odottaminen. Mitä pidemmälle koulutettu koira on, sitä mukavampi sen kanssa on liikkua.
Collie on paimenkoira. Paimenkoirat on jalostettu työkoiriksi. Vaikka collie saattaa tyytyä seurakoiran virkaan, kaipaa se kuitenkin aina “päänvaivaa”. Tottelevaisuuskoulutus on yksi mahdollisuus tarjota koiralle jotain vaihtelua arkipäivään. Samalla saa ilokseen tottelevaisen koiran, jonka kanssa on ilo liikkua paikassa kuin paikassa.
Toko on tasan niin tylsää tai mukavaa kuin ohjaaja siitä tekee. Usein ihmisten asenne on alun alkaenkin väärä. He tulevat pennun kanssa tottelevaisuusharjoituksiin, komentavat koiraa ja ilottomasti “heittävät makkaraa suuhun”. He, jotka uskaltautuvat kehumaan koiraa oikeasta suorituksesta, tekevät sen eleettomästi ja mahdollisimman huomaamattomasti.
On myös ohjaajia, jotka kyllä osaavat kannustaa ja palkata koiraa, mutta tappavat sen innon toistamalla liikkeitä yhä uudelleen. Suurin osa collieista vaativat harjoitteluunsa vaihtelua. Mikäli treenit tehdään aina samalla kaavalla, collie helposti alkaa ennakoida liikkeitä ja / tai kyllästyy koko touhuun.
Tärkeintä kuitenkin on ohjaajan asenne lajiin. Innostunut ohjaaja innostaa myös koiransa toimimaan. Kuten kaikessa kouluttamisessa, tärkeää on myös koiran palkitseminen ja ennen kaikkea palkitsemisen ajoitus.
Harvassa ovat ne tokoilijat, jotka todella osaavat lukea koiraansa. Usein ohjaaja keskittyy vain käskyttämiseen, unohtaen, että tokossakin hän ja koira ovat pari. Koiralta vaaditaan liikaa liian nopeasti. Jos kaikki ei mene ohjaajan mielen mukaan, todetaan koiran kiukuttelevan. On vaikea myöntää, että vika saattaisikin olla itsessä tai omissa koulutusmenetelmissä.
Toko vaatii ohjaajalta runsaasti mielikuvitusta, kannustavaa, iloista asennetta ja koiransa ymmärtämistä. Koiran tulee aina totella iloisesti ja omasta halustaan. Pakottamalla ei päästä pitkälle.
![]() |
Collien vahvuudet tokossa |
Jonkin verran näkee tokokehissä flegmaattisen oloisia collieita(kin). Usein tämä kertoo kuitenkin vain ohjaajien asenteesta lajia kohtaan.
Eräänä heikkoutena voitaisiin pitää kuitenkin useiden collieiden herkkyyttä ohjaajien mielialoille. Kisatilanteessa ohjaajan jännitys saa koiran epävarmaksi, ja tämä näkyy heikkona suoritustasona. Jännittäessä ohjaaja vielä käyttäytyy kovin eri tavalla. Liikkeet ovat joko jäykkiä tai “säheltäviä”, äänenpaino täysin erilainen kun koira on tottunut ja koko tilanne sähköisen jännittynyt. Usein tästä ongelmasta päästäänkin kun koira ja ohjaaja saavat kisakokemusta.
Nykyajan kiristynyt kilpailu tottelevaisuuskokeissa vaatii yhä enemmän koiralta ja ohjaajalta. Koiran tulisi tehdä iloista, tarkkaa ja ripeää tottista. Hyvin koulutettu collie kykenee helposti iloiseen ja tarkkaan, mutta ripeyteen pitää osan collieista kanssa kiinnittää erityistä huomiota. Vaikka tuomareiden tulisi huomioida rauhallisemman yksilön luonne, niin todellisuudessa nopea suoritus on aina näyttävämpi kuin teknisesti puhdas, mutta hieman rauhallisempi.
![]() |
Millainen on hyvä tokocollie? |

© Say Wuf / Kirsi Leppälammi |
