AGILITY
|
Agility on koiraurheilua, jossa koira suorittaa erilaisia esteitä ohjaajan opastamana. Tavoitteena on suorittaa esterata mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi.
Hieman agilityn historiaa (tiedot Agility ABC-kirjasta, Husso & Gumpler)
Vuonna 1977 hevosurheilusta kiinnostunut John Varley sai tehtäväkseen suunnitella Englannin arvostetuimman koiranäyttelyn, Cruftsin täyteohjelmaa. Hevosurheilu esikuvanaan hän mietti esteratsastuksesta muokattua koiran hyppykilpailua.
Hän otti yhteyttä arvostettuun PK-kouluttajaan Peter Meanwelliin, joka jatkoi idean suunnittelua.
|
|
Tavoitteena oli hauska, mutta koirille turvallinen sääntöjen puitteissa tapahtuva kilpailumuoto.
Vuotta myöhemmin Cruftsin koiranäyttelyssä nähtiin ensimmäinen agility-kilpailu.
Vuonna 1979 Englannin Kennelklubi oli esitellyt ensimmäiset säännöt kilpailutoimintaa varten. Agility virallistettiin muiden lajien joukkoon.
Agilityn historiasta ei voi puhua mainitsematta miestä nimeltä Peter Lewis. Agilityn alkuajoista asti hän on tehnyt väsymättömästi työtä lajin parissa, parantaakseen koirien turvallisuutta harjoitusmenetelmien kautta.
Ensimmäistä kertaa agilityä esiteltiin suomalaiselle yleisölle Messukeskuksen syysnäyttelyssä 1986, jolloin Suomen Kennelliitto vietti 100-vuotissyntymäpäiviään. Keväällä 1987 pidettiin ensimmäinen joukkuekilpailut, ja maaliskuussa 1989 viralliset yksilökilpailut. Vuonna 1992 tapahtui lajin varsinainen läpimurto. Tällöin harrastajamäärä lähti huimaan nousuun.
|
Say Wuf Planet Mars |
Agility tänään
Lajin suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä päivänä lajista innostuneita harrastajia on jopa 10.000. Säännöllisesti kilpailevia aktiiviharrastajia on laskettu olevan n. 3.600 kilpailijaa (vuoden 2005 alussa). Vuonna 2005 virallisia kilpailuja oli 464, joissa nähtiin 50.770 starttia.
Lajin kehittyessä ohjaajilta ja koirilta on vaadittu aina vain nopeampia ja tarkempia suorituksia. Suomen agility-koirat ovat pärjänneet hienosti kansainväliselläkin tasolla. Taso on varsinkin mini-koirissa maailman huippua.
Agilityn vaativuus
Ne ihmiset, jotka eivät tunne lajia paremmin, voivat ajatella agilityn olevan helppoa "leikkimistä" koiran kanssa. Vaikka agility ehkä näyttää helpolta, on laji yksi vaikeimmista ja vaativimmista koiraurheilumuodoista.
Koiran nopeus vaihtelee radalla jatkuvasti rataprofiilista riippuen. Kuitenkin on laskettu, että nopeiden koirien keskinopeus liikkuu 2,5m/s aina jopa reiluun 4m/s. Radan suorilla osuuksilla on saatu jopa 6m/s nopeuksia. Yhteen hyppyyn nopea agility-koira kuluttaa aikaa n. 0,7 sekunttia. Ohjaajalla on siis tuo 0,7 sekuntia aikaa ohjata koiraa esteiden välillä. Mikäli ohjaaja pysähtyisi sekunniksi radalla miettimään suuntaa, voi nopea koira edetä tuolla ajalla jopa 6 metriä. |
TK3 HK1 BH Say Wuf Lady Weronica
|
Jotta kaikki sujuisi hyvin, vaaditaan ohjaajalta hyvää ratasuunnitelmaa, oikeaa sijoittumista radalla sekä monia erilaisia taitoja. Ohjaajan nopeudestakin on hyötyä. Ohjaajan tulee juostessaan huomioida tarkkaan oman vartalonsa kieltä. On tiedettävä mm. kummalla kädellä koiraa missäkin kohtaa ohjaa, huomioitava käsimerkkien korkeus ja liike, osattava liikkeillään viestittää koiralle oikeaa suuntaa ja vauhtia... Huomioitavaa on paljon.
Koiralta agility vaatii hyvää lihaskuntoa, yhteistyöhalua ohjaajan kanssa sekä suurta motivaatiota edetä radalla. Hyväkään ohjaaja ei saa koirastaan huippua, mikäli koira ei laita itseään täysillä peliin.
Pysyyko collie mukana?
Vuonna 2005 pitkäkarvaiset colliet tekivät virallisissa kilpailuissa 790 hyväksyttyä tulosta, lyhytkarvaiset 489. Pitkäkarvaisen collien kanssa kilpaili 93 ohjaajaa, lyhytkarvaisen "ratissa" 61 (tieto Agility Sport Bulletin).
Piirimestaruuksia/sijoituksia rodulla on useita. SM-kisoissa collieita on kilpaillut joka vuosi muutama koira. Viime vuosina parhaiten on pärjännyt pkcn Fin Ava Kangasvuokon Sofia ja Pasi Pohjanpalo, sijoittuen mm. seitsemännelle sijalle SM-kilpailussa 2005.
Collien suosio agility-kaverina on edelleen hyvä. Colliet eivät ole tippuneet vauhdista lajin kehittyessä. Vaikka serkku bordercollie tuntuu MM-tasolla olevan lähes ylivoimainen, on colliella muutama "valttikortti" takatassuissa. Hyvä collie antaa haastetta myöskin bortsuille.
Faktaa:
(Jos osaat täydentää, otan tiedot kiitollisena vastaan)
1990 Suomenmestaruus cn Donizza
1992 EM Joukkuekulta cn Donizza
1995 SM 3. Cn FIN AVA Greengrove Up to the Top
1997 SM Joukkuekulta cu FIN AVA Bestpossible´s Ambassador
1997 PMJ. 2. cu FIN AVA Bestpossible´s Ambassador
1999 SM Joukkuekulta cn Vilma?
Lisäksi:
Suomea maailmalla edustaneet:
1991 Royal Canin EM cn Donizza
1992 Royal Canin EM cn Donizza
1992 EM cn Donizza
1995 PM cu FIN AVA Saronnon Brunomarrone
1997 MM cu FIN AVA Bestpossible´s Ambassador
Valiot
1997 pkcn Bestpossible's Ambassador
1997 pkcn Greengrove up to the Top
1997 pkcu Saronnan Brunomarrone
1998 pkcu Alabama's Gabriel
1998 pkcu Andantino
1998 pkcn Susetten Polaris
1999 pkcu Kangasvuokon Mr Sandman
2000 pkcn Misty Island's Kith N'Kin
2001 pkcu Susetten Rockman
2002 lkcu Sharleis Texas Tomboy
2003 pkcn Misty Island Running Wild
2004 pkcn Kangasvuokon Sofia
2008 pkcn Misty Island Copycat
|
| 
Say Wuf Trick or Treat
Say Wuf Cosmic Venus
Say Wuf Planet Mars
|
TK3 HK1 BH Say Wuf Lady Weronica
|
Collie ja agility
Koulutusohjaajana olen todennut collieiden usein jakautuvan kahteen "kastiin".
Osa koirista on täydellisyyteen pyrkiviä, tunnollisia suorittajia, osa taas rämäpäisempiä. Jo alkeisryhmässä nämä collie-tyypit erottuvat toisistaan.
Tunnolliset suorittajat ottavat kaiken varovaisesti. Mitään ei tehdä täysillä ennen kuin asia on täysin opittu. Vasta kun koira on varma, että hallitsee asian, se ottaa seuraavan vaihteen käyttöönsä. Tunnolliset suorittajat harvoin pudottavat rimoja, ottavat kontaktivirheitä (jos kontaktit on koiralle tarkoin opetettu) saati sitten että valitsisivat esteitä itsenäisesti. Alussa tunnollisen collien ohjaaja saattaa olla huolissaan vauhdista, mutta tämä osoittautuu usein turhaksi peloksi. Oikein kouluttamalla tunnollisesta collie-tyypistä saa varman ja nopean suorittajan.
|
Rämäpäisemmät colliet taas uskovat osaavansa ensimmäisen harjoituskerran jälkeen kaiken. Usein näille koirille vaikeuksia tuottaa kärsivällisyyttä vaativien esteiden harjoittelu (pujottelu, kontaktit, pöytä). Tämän tyypin koirat ovat äärettömän tarkkoja ohjaajansa sanattomille käskyille. Jos ohjaaja ei 100 %:sesti hallitse jokaista sormenliikautustaan, on usein rimat alhaalla, tai koira väärällä esteellä. Rämäpään ohjaaminen onkin todella vaativaa, mutta myös erittäin palkitsevaa.
Harvemmin voi vetää mitään suoraviivaisia yhteenvetoja rodusta harrastuskaverina. Jokainen koira on yksilö. Pääsääntöisesti rodun vahvuus agilityssa on ohjattavuus. Paimenkoirana collie on erittäin herkkä ohjaajan ohjaukselle. Collie kääntyy yllättävän nopeasti ja pienessä tilassa. Colliet ovat pääsääntöisesti aika hyppyvarmoja, eivätkä pudottele niin herkästi rimoja kuin esim. bordercolliet. Työtä taas kannattaa collien kanssa tehdä irtaantumisessa, joskin herkästi irtoavia collieitakin löytyy.
Colliemestarit agilityssä 1995-2008
1995 FIN AVA Bestpossible's Ambassador om. Tarja Lamberg
1996 Starheaven Black Magic om. Hanna Kuusisto
1997 FIN AVA Susetten Polaris om. Mira Koskinen (Mäkinen)
1998 Vivian Fanny om. Anna-Milla Vainio
1999 Rinaldon Funny-Fiona om. Marika Koskela-Kontu
2000 FIN AVA Alabama's Gabriel om. Sirpa Kuisma
2001 FIN AVA Misty Island Running Wild om. Tiina Alatalo ja Janne Koskinen
2002 FIN AVA Alabama's Gabriel om. Sirpa Kuisma
2003 FIN AVA Misty Island Kith N'Kin om. Tiina Alatalo
2004 FIN AVA Alabama's Gabriel om. Sirpa Kuisma
2005 FIN AVA Kangasvuokon Sofia ohj. Pasi Pohjanpalo
2006 Kangasvuokon Super Sonic ohj. Tarja Lamberg
2007 FIN AVA & TVA Misty Island Copycat om. Tiina Alatalo ja Janne Koskinen
2008 FIN AVA & TVA Misty Island Copycat om. Tiina Alatalo ja Janne Koskinen
| 
TK3 BH Say Wuf No-No Nought |
Vaativin, hauskin ja kaunein
Kukaan ei kiistä sitä, että koirat rakastavat agilitya. Sen näkee niiden olemuksesta, sen kuulee koirien saapuessa treeneihin. Sitä ei vain voi olla huomaamatta.
Mutta väite siitä, että agility on vaativin... - Sen allekirjoittavat kaikki lajille sydämensä menettäneet. Kun puhumme lajin vaativuudesta, tarkoitamme vaativuutta ohjaajalle. Koiralle agility ei ole niin vaativa kuin monet muut lajit.
Kaikki lajit vaativat paljon harjoittelua. Miten agility eroaa muista?
Say Wuf Novel Novella |
Muissa lajeissa koiran toiminta nousee pääasiaksi, ohjaaja on vain mukana ohjaamassa. Haussa ohjaaja huomioi tuulen suunnan, innostaa koiransa ja lähettää sen etsimään "kadonnutta". Hyvin koulutettu koira löytää, ja saa palkan. Löytääkö vai ei, se määrää pääosan koepisteistä. Tokossa ohjaaja opettaa koiralle "temppuja", ja sopivasti palkkaamalla saa koiran tuntemaan, että tämä on tärkeää. Koira kuuntelee, ja toimii. Jälleen koiran toiminta kuitenkin määrää pistesaldon. Mikäli koira ei seuraa, valitsee väärän liikkeen tai tekee huolimattomasti, putoaa koepisteet. "Temppujen" opettaminen vie ohjaajalta paljon aikaa, ja vaatii mielikuvitusta ja kärsivällisyyttä. Ja toki ohjaajan pitää ottaa monia asioita huomioon, äänenpainonsa, ympäristö jne.. Taitava ohjaaja saa koiran rakastamaan näitä ihmiselle niin tärkeitä "temppuja".
Jokaisessa lajissa on omat vaikeutensa, ja jokainen laji on tärkeä ja mielenkiintoinen, kun siihen paneutuu. Ei siis ole syytä polkea muita lajeja alas.
Mutta tosiasia on, että agility on jotain ainutlaatuista. Siitä kertoo jo sen saama suuri suosio. Mikään muu laji ei ole kasvanut näin nopeasti ja tällaisiin mittasuhteisiin.
Agilityssa haastavaa on ohjaajan osuus. Radalla koira ja ohjaaja on aina pari. Kumpikaan ei saa olla toista tärkeämpi. Kaiken pitää olla tasapainossa.
|
Ohjaajan osuus on suuri. Hän toimii ikäänkuin kartanlukijana. Koska kaikki tapahtuu nopeasti, vaaditaan ohjaajalta suurta reagointikykyä. Pienikin ajatuskatkos ohjaajalta kostautuu yleensä, ja kyseinen rata epäonnistuu. Ohjaajan tulee myös olla koko ajan tietoinen omista ja koiransa liikkeistä. Koiraa ohjataan koiran omalla kielellä, vartalolla. Sanoilla ei agilityssä ole loppujen lopuksi kovastikaan merkitystä. Tärkeämpää on tuo "näkymätön lanka" ohjaajan ja koiran välissä. Mikään muu laji ei vaadi koiran ohjaajalta niin paljoa, kuin agility. Jokaisessa treenissä huomaa, kuinka herkkä koira on ihmisen vartalokielelle. Tätä oppia viisaimmat ohjaajat käyttävät myös kotielämässä.
Lajin harrastajat ovat huomanneet myös, että agilityssä on jotain suurta kauneutta. Ei ainoastaan koiran sulavat liikeet, eikä puhdas suoritus, vaan se sanoin kuvaamaton yhteenkuuluvuuden tunne, joka koiran ja ohjaajan välille usein syntyy. Agility on yhteistyötä kauneimmillaan. Laji, jossa ihminen ja koira puhuu samaa kieltä.
Agility on puhtainta metsästystä
Jotain yllättävää huomaa, kun miettii agilityn syvintä olemusta. Miten saan agilityyn mahdutettua metsästyksen? Mitä yhteistä voi olla susilauman metsästyksellä ja helpolta temppuilulta näyttävällä agilitylla?
Lue artikkelini Puoli minuuttia.
Say Wuf Novel Novella |
Say Wuf Nee-Nee Nectar
|
Say Wuf Achillion
|
